1. Aikaisemmat kaivaukset ja löydöt Eufratin ja Tigriksen laaksossa

Kiinnostus Eufratin ja Tigriksen laaksoon on yleistä. Palestiinan maata lukuun ottamatta mikään muu maapallon osa ei ole verrattavissa siihen sen perinteiden, historian ja muistomerkkien merkityksessä.

Se on ihmisen varhaisimpien perinteiden koti, kuin palatsi, jossa Eedenin piti olla. Joidenkin sen kaupunkien sanotaan olevan vanhempia kuin vedenpaisumus. Se on vedenpaisumuksen ja Babelin tornin maa, ja se on Israelin suuren rodun syntymäpaikka, jolla on ollut niin tärkeä merkitys maailman uskonnollisessa historiassa.

Babyloniasta muodostui ensimmäinen sivistynyt valtio, ja sen taiteista ja tieteistä tuli kreikkalaisten kulttuurin juuri ja heidän kauttaan myös meidän omamme.

Kahden maailman jaloimman joen kastelemana jokaisella näistä seisoi suuri pääkaupunki, Babylon Eufratilla, Ninive Tigrisillä. Nämä kaupungit, jotka historian aikaisemmalla kaudella olivat vertaansa vailla ja jotka jopa raunioina ovat herättäneet matkailijoiden huomion kaiken ikäisinä niiden kaatumisesta tähän päivään asti. M. Botta, joka nimitettiin ranskalaiseksi konsuliksi Mosulissa vuonna 1842, aloitti ensimmäisenä kaivaukset hautautuneiden Assyrian kaupunkien paikoissa, ja hänelle kuuluu kunnia kauan kadonneinna olleiden palatsien löytymisestä.

M. Botta aloitti työnsä Kouyunjikissa, Mosulia vastapäätä sijaitsevalla suurella kummulla, mutta siellä hän kovan vainanäkönsä tuloksena teki vain vähän löytöjä. Uudessa kaivauspaikassa hän ei näytä työskennelleen ihan parhaalla tavalla. Kouyunjikissa M. Botta tyytyi maahan kaivamiinsa kuoppiin, ja näiden osoittauduttua tuottamattomiksi hän joutui hylkäämään ne.

M. Bottan oltua jonkin aikaa kaivamassa Khouyunjikissa hänen huomionsa kiinnittyi Khorsabadin kukkuloille kylän alkuperäiselle paikalle ja hän lähetti joukon työmiehiä paikalle aloittamaan kaivauksia. Muutamassa päivässä hänen sinnikkyytensä palkittiin ja löydettiin joitakin veistoksia, minkä jälkeen hän luopui Kouyunjikin työstä ja siirsi työleirinsä Khorsabadiin ja tutki perusteellisesti kyseisten kukkuloiden aluetta.

M. Bottan työmiehet olivat kaivaneet riittävän syvälle Khorsabadiin ja saapuneet yhdelle palatsin muurista. Myöhemmät kaivaukset johtivat monien kammioiden ja salien löytämiseen, ja niiden edessä oli kipsilevyjä, joihin oli kaiverrettu mytologisia hahmoja, taistelukohtauksia, kulkueita ja vastaavia aiheita. Pitkät nuolenpäätekstimerkinnät juoksivat useimpien laattojen keskellä, ja osassa niistä oli tätä tekstiä molemminpuolin laattaa. M. Bottan löytämän palatsin rakensi Assyrian kuningas Sargon II 700-luvul